Kai Huotari: Muistoja Petteristä, elokuvantekijästä

219_PeterVonBagh_KUVAAJA_HEINI_LEHVASLAIHO

Lähestyvien Sodankylän elokuvajuhlien kunniaksi uudelleenjulkaisemme Kai Huotarin muistokirjoituksen Peter von Baghista. Kirjoitus julkaistu alunperin DocPoint-sivustolla 26.9.2014. Linkki alkuperäiseen tekstiin.

 

 
Suruviesti saapui maanantaina: Peter von Bagh, Petteri, oli kuollut edellisenä keskiviikkona 17.9.2014. Suuri, suurin elokuvanystävä on poissa.

Petterin kuolema on koskettanut monia, ja hänen elämäntyötänsä on muisteltu runsaasti niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassa. Monissa muisteloissa painotus on ollut Petterin kirjoissa ja kriitikon työssä. Siksi haluankin nyt muutamalla sanalla nostaa esille Petterin elämäntyön elokuvantekijänä, mistä DocPoint hänet palkitsi vuonna 2005 Aho & Soldan –elämäntyöpalkinnolla.

Elokuvantekijänä Petteri oli omimmillaan kompilaatioelokuvien tekijänä. Hänen elokuvissaan kaikki perustuu leikkaukseen, tuohon elokuvan omimpaan ilmaisumuotoon. Petteri yhdisti arkistomateriaalia, dokumentaarista ja fiktiivistä, ääntä ja kuvaa, radiomateriaalia ja musiikkia itse kuvaamaansa aineistoon rohkeasti turhia selittelemättä. Katsojalle jäi tilaa tulkinnalle. Arkistomateriaali, elokuvanteon aikalaishaastattelut, katsojan nykytodellisuus synnyttävät aikatasoja, joita Petteri elokuvaohjaajana pystyi käsittämättömällä intuitiolla hallitsemaan. Lähes poikkeuksetta hänen elokuvansa olivat ikkunoita menneisyyteen. Ne avasivat populäärikulttuurin kautta kansakunnan kipu- tai käännekohtia sekä raottivat historiamme merkkihenkilöiden ja rakastettujen taiteilijoiden maailmaa. Juuri paluu menneeseen, muistot ja menneisyyden subjektiivinen ja kollektiivinen rekonstruointi ovat tunnistettavissa lähes kaikissa Petterin elokuvissa  – seikka, joka yhdisti hänet elokuvantekijänä toiseen mestariin ja Petterin ystävään Chris Markeriin.

Petteri sanoi usein, että ollakseen universaali tulee olla riittävän paikallinen. Petterin omat elokuvat olivat tästä hyviä esimerkkejä. Vaikka ne oli tehty suomalaiselle yleisölle suomalaisesta todellisuudesta, niiden viime vuosina ulkomailla herättämä kiinnostus ja kiitos osoittivat Petterin teemojen ja käsittelytavan yleispätevyyden. Kiinnostavasti aivan viime vuosina hänen elokuvistaan tuli entistä henkilökohtaisempia. Petteri tekikin ehkä parhaat työnsä aivan viime vuosinaan.

Petteri on poissa, mutta onneksi hänen elokuvansa piirtävät meille muistoja paitsi Suomesta myös Petteristä henkilönä.

DocPoint ry:n puolesta,

Kai Huotari
Hallituksen jäsen
DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaaliyhdistys ry:n toiminnanjohtaja 2003-2006

 

Kuva: Heidi Lehväslaiho

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *